Aktiiviliikkujan hormonitasapaino

Aktiiviliikkujan hormonitasapaino

AKTIIVINEN LIIKUNTA JA HORMONITOIMINNAN HÄIRIINTYMINEN

Pitkään jatkuva kova fyysinen rasitus, kuten esimerkiksi fitnesskisoihin valmistautuminen tai treenaaminen maratonia varten vaikuttaa hormonituotantoon.  Tällöin voivat jopa kuukautiset jäädä pois. Tilapäisestä kuukautiskierron häiriöstä ei tarvitse olla huolissaan, mutta pitkällä paussilla voi olla jo vakavia pitkäaikaisia seurauksia, kuten esimerkiksi lapsettomuutta.

Liikunnan määrä ei ole ainoa, joka vaikuttaa urheilevan naisen kehoon. Erilaiset stressitekjät elämässä vaikuttavat niihin hormoneihin, jotka säätelevät ovulaation toimintaa. Jos stressin taso on erittäin korkea, voivat kuukautiset lakata kokonaan. Mitä muita stressitekijöitä on?

Erityisesti kestävyysurheilijoille tämä on hyvin tyypillistä, kun paino laskee liian alas. Monella kuukautiset loppuvat, kun painoindeksi on alle 19. Se on kehon luonnollinen puolustusmekansimi sille, ettei nainen tulisi raskaaksi.

MITÄ HORMONIT SITTEN  OVAT?

Hormonit ovat elimistön luontaisia kemiallisia viestinviejiä, joita rauhaset, kudokset ja elimet erittävät. Sen tärkein tehtävä on ylläpitää homeostaasia, eli elimistön tasapainotilaa.

Hermosto on hormonien ohella tärkein tasapainotilan ylläpitäjä. Hormonien viestit saavat aikaan pääasiassa pidempikestoisia vaikutuksia elimistössä. Tunnetkin hormonien toiminnan kehossasi jatkuvasti.

Lukemattomat hormonit säätelevät uni-ja valverytmiäsi, vaikuttavat tunnetiloihisi innostuksesta alakuloisuuteen. Ne auttavat ruoansulatustasi pilkkomaan ja käsittelemään syömäsi ruoan ja toimittamaan sen energiaksi kehollesi.

Hormonit myös säätelevät naisten kuukautiskiertoa ja saavat raskaana olevan naisen olemaan yhden hetken ajan täynnä rakkautta ja seuraavana purskahtamaan itkuun. Miehet voivat tunnistaa hormonien vaikutuksen esimerkiksi katsellessaan lempiurheilujoukkueensa tärkeää loppuottelua, jossa tunteet tulevat voimakkaasti esille.

Rasvakudos erittää hormoneja, kuten leptiiniä ja muita kehon viestiaineita. Se myös muuntaa hormoneja eri muotoon, esimerkiksi testosteroni voi muuntua estrogeeniksi, eli naishormoniksi, rasvakudoksessa. Kehon rasvalla ja hormoneilla on suuri yhteys ja laihtuminen ei ole pelkkää kaloreiden saannin vähentämistä ja juoksulenkkien lisäämistä vaan hormonaalisesti säädelty ketju kehon aineenvaihdunnallisia tapahtumia.

LEPTIINI

Leptiini säätelee kehosi painoa. Aluksi sen luultiin olevan lihavuutta estävä hormoni, mutta tämän hetkiset tutkimukset  näyttävät sen olevan nälän tunnetta estävä hormoni. Terveellä ihmisellä leptiini pitääkin kehon painon normaalina. Sen tärkein tehtävä on viestiä elimistölle energiavarastojen riittoisuudesta energiavajeen aikana.

Kehon oletetun rasvamäärän lisäksi leptiini reagoi myös syömiseen ja hiilihydraattien aineenvaihduntaan soluissa. Runsas rasvan määrä kehossa saa aikaan leptiinin määrän kasvua veressä, joka aiheuttaa sen, että leptiiniä voi olla moninkertaisesti niihin nähden, joilla rasvaa on normaalisti. Näin voi syntyä leptiiniresistenssi, joka usein yhdistetään lihavuuteen.

LEPTIINIRESISTENSSI

Aivot luulevat, että leptiinitaso on matala ja elimistö käynnistää selviytymistilan. Nälkäsignaalit kehossa lisääntyvät ja aineenvaihdunta hidastuu. Rasva varastoituu tehokkaammin ja liikunnan aikaansaama energiankulutus vähenee ja liikkumaan lähteminen tulee vaivalloisemmaksi motivaation puutteesta.

Kuulostaako tutulta? Jos olet ollut ylipainoinen ja yrittänyt laihduttaa monta kertaa, olet saattanut kokea tämän. Silloin ei auta muuta kuin tiukka dieetti tai pussikeittokuuri ja homma toimii niin kauan, kuin itsekuria riittää. Kuitenkin loppujen lopuksi elimistön biokemia ottaa vallan ja painonlasku yksinkertaisesti pysähtyy. Helposti tämän jälkeen nälkä lisääntyy, aineenvaihdunta hidastuu ja ylensyömisen riski kasvaa.

Miten leptiiniresistenssi sitten puretaan? Harrastamalla säännöllistä liikuntaa, nukkumalla riittävästi, vähentämällä stressiä, syömällä säännöllisemmin ja parantamalla palautumista.

STRESSITILA KEHOSSA

Liian kova harjoittelu voi aiheuttaa kehoon stressitilan, joka pahimmillaan voi johtaa kehon ylirasitustilaan.

Stressi lihottaa ja saa tekemään tyhmiä päätöksiä, mutta sitä myös tarvitaan. Positiivinen stressi pitää ihmisen liikkeessä ja motivoituneena. Riittävä määrä positiivista stressiä vain vahvistaa meitä. Positiiviseen stressiin kuuluvat usein liikunta, henkilökohtiaset tavoitteet, arki. 

Ongelmalliseksi stressi muodostuu, kun se kääntyy krooniseksi ja elimistöä hajottavaksi. Se vaikuttaa ihmisiin monin eri tavoin,

Stressi voi sekoittaa yhden vatsan samalla, kun toinen juoksee lohturuoan perässä nakkikioskille lohturuoan toivossa. Jokainen oirehtii stressistä yksilöllisesti. Kroonista stressiä tulee välttää, koska se kerää rasvaa keskivartaloon, lohtusyöminen lisääntyy, väsymys kasvaa, energiankulutus laskee, hajottaa lihaskudosta, rasvanpoltto ei onnistu, uni häiriintyy.

 

HORMONITASAPAINON ABC:

PARANNA UNENLAATUA – NUKU RIITTÄVÄSTI ! 

  • Riittävä uni hallitsee stressihormonia ja lisää kasvuhormonia
  • Kun nukut riittävästi jaksat paremmin Jaksat lähteä salille ja syödä oikein, eikö?

 Pyri nukkumaan 7-9h.

STRESSIN MINIMOINTI

Stressaantuneena on vaikea ylläpitää hyviä elämäntapoja Ihminen asettaa itselleen usein myös kohtuuttomia vaatimuksia. Pitkittyneestä stressistä seuraa ennemmin tai myöhemmin ongelmia hormonitoiminnassa.

  • Mieti onko stressin aihe oleellinen, ketä varten teet asioita ?
  • Kun stressitaso on korkealla, ei pitkäkestoinen ja liian aerobinen liikunta ole paras valinta esimerkiksi puolen tunnin painoharjoittelu
  • Stressaantuneena aamutreeni toimii paremmin iltatreenin voit korvata venyttelyllä tai joogalla
  • Ota hengitysharjoitukset osaksi päivittäistä rutiinia

    SUOLISTO KUNTOON SYÖMÄLLÄ OIKEIN

Mitä huonompi ruokavalio, sen huonommin vatsa toimii, ja huonosti toimiva vatsa horjuttaa puolestaan hormonitasapainoa.

  • Puhdas ruokavalio
  • Vältä turhaa sokeria
  • Opettele syömään säännöllisesti 3-4 tunnin välein
  • Lisää ruokavalioon erityisesti marjoja ja vihanneksia Mustikat, pinaatti, parsakaali
  • Syö päivittäin hyviä rasvoja, kuten kalaa, pähkinöitä ja oliiviöljyä

    FIKSU LIIKUNTA

  • Kaikki liikunta on parempaa kuin ei mitään, mutta fiksusti liikkuminen ei välttämättä tarkoita liikkumista enemmän. LESS IS MORE !

    POSITIIVINEN AJATTELU JA ELÄMÄNASENNE !

 

Teksti, Marianne Sampakoski

Kuva, Shutterstock

Lähteet: Kaisa Jaakkola, Hormonitasapaino, http://kettunen.gains.fi, https://www.terveystalo.com/

print

Previous post
BURLESKI - ilottelua, naurua ja hyvää treeniä!
Next post
This is the most recent story.

No Comment

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

*

Back
SHARE

Aktiiviliikkujan hormonitasapaino